Suomessa ensimmäiset suot ovat alkaneet kehittyä yli 10 000 vuotta sitten, viimeisimmän jääkauden jälkeen. Suot kerryttävät muodostuessaan turvetta ja sopivissa olosuhteissa tämä prosessi jatkuu edelleen. Turve on maa-ainesta, jossa eloperäistä on vähintään 75 % ja loput kivennäismaa-ainesta. Turve on peräisin pääasiassa suokasveista, kuten rahkasammalista ja sitä muodostuu, kun kasvinosat hajoavat epätäydellisesti vähänhappisissa olosuhteissa.
Turve on luonnollinen, monipuolinen ja varma kasvien juurtumisalusta. Turvetta on hyödynnetty kasvien viljelyssä kasvualustana jo vuosisatojen ajan, ja nykyisellään se on elinehto kasvihuoneviljelylle. Turpeen osuus kaikesta kasvualustamateriaalista on maailmassa yli 70 %. Kasvuturvetta käytetään maailmassa 40 – 50 miljoonaa kuutiota, jonka lisäksi turvetta hyödynnetään maan rakenteen parantamiseen veden ja ravinteiden pidätyskyvyn lisäämiseksi. Kotimaisen kasvihuoneviljelyn vuosittainen arvo on noin 350 miljoonaa euroa, josta noin 250 miljoonaa euroa pohjautuu yksinomaan kasvuturpeen käyttöön.
Turve mahdollistaa välttämättömän kasvihuoneisiin ja rajattuihin kasvualustoihin perustuvan terveellisen ruoan tuotannon edelleen kehittymisen niin Suomessa kuin ympäri maailmaa kaupungistuvan ja kasvavan väestön tarpeisiin. Hieman hapan, kuohkea kasvuturve on erinomainen kasvualusta. Lisäksi turve on haluttua maanparannusainetta peltoviljelyyn tai seosaineeksi komposteihin kasvualustana käytön jälkeen. Sen ominaisuuksien ansiosta rikkaruohoja esiintyy vähemmän, se tasapainottaa kosteutta pidättämällä hyvin vettä ja estää homeiden ja haitallisten mikrobien kasvua. Turpeen kysyntä kasvualustana on kasvanut etenkin alueilla, joissa maaperä on ravinneköyhää ja ilmasto-olosuhteet ovat haasteelliset avomaalla tapahtuvalle ruuan tuotannolle. Kasvuturve on luontaisesti täysin vapaa kasvitaudeista ja tuholaisista, mikä osaltaan ilmastonmuutoksen edetessä turvaa maailmanlaajuisesti ruuantuotantoa. Lisäksi turpeen avulla voidaan parantaa muiden kasvualusta-raaka-aineiden ominaisuuksia (esim. kookos, puukuitu ja komposti).
Viherrakentamisessa turvetta hyödynnetään sen erinomaisten ominaisuuksien ansiosta kasvien kasvualustoissa ja kompostin tuotannossa kasvualustaksi. Turve on raaka-aineena hyvin maatunutta, jolloin maa-aineksessa ei ole haitallisia juuria tai eläviä kasvin osia, mikä osaltaan vähentää esimerkiksi haitallisten rikkakasvien kasvua. Lisäksi turve on luontaisesti vähäravinteinen, mikä mahdollistaa haluttujen ravinteiden tarkan lisäämisen turvepohjaiseen kasvualustaan eikä ympäristöön pääse ylimääräisiä ravinnevalumia. Tällä hetkellä markkinoilla ei ole korvaavia materiaaleja, jotka olisivat laadullisesti ja taloudellisesti turpeen veroisia.
Turve on välttämätön raaka-aine taimituotannossa. Osa Suomen ilmastotavoitteita aiotaan toteuttaa metsäpinta-alaa lisäämällä ja puuston kasvua tehostamalla. Turve onkin merkittävä metsätaimituotannon mahdollistaja. Vuosittain 150-170 miljoonaa metsäpuun tainta kasvatetaan metsien viljelyä varten, jolloin 80 000 ha pinta-ala saadaan istutettua. Ja tähän tarvitaan hyvälaatuista kasvuturvetta vuodesta riippuen vain reilun 50 ha:n alalta.
Täysin turpeen kaltaista korvaavaa, kilpailukykyistä kasvualustamateriaalia ei ole olemassa ottaen huomioon maailmanlaajuiset tarpeet ja volyymit sekä myös käytetyn turvekasvualustan jatkokäytön monet mahdollisuudet. Kasvuturve on kotimainen, lähellä tuotettu kasvualusta, jonka huolto- ja toimitusvarmuus on omasta päätöksenteosta riippuvainen.
Lähteet: Suomen kasvualustat ja kuiviketurpeet-ryhmä 2020, Schmilewski 2015, Viherympäristöliitto