Suomessa ensimmäiset suot ovat alkaneet kehittyä yli 10 000 vuotta sitten, viimeisimmän jääkauden jälkeen. Suot kerryttävät muodostuessaan turvetta ja sopivissa olosuhteissa tämä prosessi jatkuu edelleen. Turve on maa-ainesta, jossa eloperäistä on vähintään 75 % ja loput kivennäismaa-ainesta. Turve on peräisin pääasiassa suokasveista, kuten rahkasammalista ja sitä muodostuu, kun kasvinosat hajoavat epätäydellisesti vähänhappisissa olosuhteissa.

Turpeen osuus kaikesta kasvualustamateriaalista on maailmassa yli 70 %.

Turve on luonnollinen, monipuolinen ja varma kasvien juurtumisalusta. Turvetta on hyödynnetty kasvien viljelyssä kasvualustana jo vuosisatojen ajan, ja nykyisellään se on elinehto kasvihuoneviljelylle. Turpeen osuus kaikesta kasvualustamateriaalista on maailmassa yli 70 %. Kasvuturvetta käytetään maailmassa 40 – 50 miljoonaa kuutiota, jonka lisäksi turvetta hyödynnetään maan rakenteen parantamiseen veden ja ravinteiden pidätyskyvyn lisäämiseksi. Kotimaisen kasvihuoneviljelyn vuosittainen arvo on noin 350 miljoonaa euroa, josta noin 250 miljoonaa euroa pohjautuu yksinomaan kasvuturpeen käyttöön.

Turve mahdollistaa välttämättömän kasvihuoneisiin ja rajattuihin kasvualustoihin perustuvan terveellisen ruoan tuotannon edelleen kehittymisen niin Suomessa kuin ympäri maailmaa kaupungistuvan ja kasvavan väestön tarpeisiin. Hieman hapan, kuohkea kasvuturve on erinomainen kasvualusta. Lisäksi turve on haluttua maanparannusainetta peltoviljelyyn tai seosaineeksi komposteihin kasvualustana käytön jälkeen. Sen ominaisuuksien ansiosta rikkaruohoja esiintyy vähemmän, se tasapainottaa kosteutta pidättämällä hyvin vettä ja estää homeiden ja haitallisten mikrobien kasvua. Turpeen kysyntä kasvualustana on kasvanut etenkin alueilla, joissa maaperä on ravinneköyhää ja ilmasto-olosuhteet ovat haasteelliset avomaalla tapahtuvalle ruuan tuotannolle. Kasvuturve on luontaisesti täysin vapaa kasvitaudeista ja tuholaisista, mikä osaltaan ilmastonmuutoksen edetessä turvaa maailmanlaajuisesti ruuantuotantoa. Lisäksi turpeen avulla voidaan parantaa muiden kasvualusta-raaka-aineiden ominaisuuksia (esim. kookos, puukuitu ja komposti).

Turve on välttämätön raaka-aine taimituotannossa.

Viherrakentamisessa turvetta hyödynnetään sen erinomaisten ominaisuuksien ansiosta kasvien kasvualustoissa ja kompostin tuotannossa kasvualustaksi. Turve on raaka-aineena hyvin maatunutta, jolloin maa-aineksessa ei ole haitallisia juuria tai eläviä kasvin osia, mikä osaltaan vähentää esimerkiksi haitallisten rikkakasvien kasvua. Lisäksi turve on luontaisesti vähäravinteinen, mikä mahdollistaa haluttujen ravinteiden tarkan lisäämisen turvepohjaiseen kasvualustaan eikä ympäristöön pääse ylimääräisiä ravinnevalumia. Tällä hetkellä markkinoilla ei ole korvaavia materiaaleja, jotka olisivat laadullisesti ja taloudellisesti turpeen veroisia.

Kasvuturve on kotimainen, lähellä tuotettu kasvualusta, jonka huolto- ja toimitusvarmuus on omasta päätöksenteosta riippuvainen.

Turve on välttämätön raaka-aine taimituotannossa. Osa Suomen ilmastotavoitteita aiotaan toteuttaa metsäpinta-alaa lisäämällä ja puuston kasvua tehostamalla. Turve onkin merkittävä metsätaimituotannon mahdollistaja. Vuosittain 150-170 miljoonaa metsäpuun tainta kasvatetaan metsien viljelyä varten, jolloin 80 000 ha pinta-ala saadaan istutettua. Ja tähän tarvitaan hyvälaatuista kasvuturvetta vuodesta riippuen vain reilun 50 ha:n alalta.

Täysin turpeen kaltaista korvaavaa, kilpailukykyistä kasvualustamateriaalia ei ole olemassa ottaen huomioon maailmanlaajuiset tarpeet ja volyymit sekä myös käytetyn turvekasvualustan jatkokäytön monet mahdollisuudet. Kasvuturve on kotimainen, lähellä tuotettu kasvualusta, jonka huolto- ja toimitusvarmuus on omasta päätöksenteosta riippuvainen.

Lähteet: Suomen kasvualustat ja kuiviketurpeet-ryhmä 2020, Schmilewski 2015, Viherympäristöliitto


Ajankohtaista

This message is only visible to admins.
Problem displaying Facebook posts. Backup cache in use.
Click to show error
Error: Error validating access token: The session has been invalidated because the user changed their password or Facebook has changed the session for security reasons. Type: OAuthException
Turveala oikeudenmukaisesta siirtymästä:Siirtymä pois turpeesta on tosiasia – oikeudenmukaisuudesta ei ole näyttöä Julkisista puheista huolimatta euroakaan ei vielä ole todellisuudessa käytetty turvealan yritysten ahdingon lieventämiseksi ja oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseksi. Turvealan yrityksissä kasvaa epävarmuus siitä, saadaanko tarkoituksenmukaista tukea käytännössä ollenkaan. Turvemaakunnissa työt ovat hiljentyneet ja turvealan yritysten konkursseista on alkanut kuulua viestejä. Turveala vetoaa poliitikkoihin ja virkamiehiin, että todelliseen tarpeeseen tuleva tuki saataisiin nopeasti puheista käytäntöön. Julkisuudessa puhutaan toistuvasti, että Marinin hallituksen päättämä turvealan tukipaketti ja EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF-rahasto) hoitaisivat reilun siirtymän toimialalla, kun energiaturpeen käyttö on romahtanut. Puheista pitäisi nyt jo nopeasti päästä käytäntöön. - Poliittiset päätökset turvealan tukipaketin karkeasta sisällöstä ja suuruudesta tehtiin kevätkesällä hallituksen puoliväliriihessä varsin ripeästi. Sen jälkeinen virkamiesvalmistelukin käynnistyi nopeasti. Mutta nyt vallitsee radiohiljaisuus tukien suhteen. Kenttä odottaa viestejä tukien kohtalosta. Nyt odotetaan tietoa siitä, kuka, millä kriteereillä, mistä ja milloin voisi hakea kansallista tukea. Vetoamme vahvasti poliitikkoihin ja virkamiehiin, että myös tuen jakamisen ratkaisut löytyisivät nopeasti, sanoo Simo Jaakkola Koneyrittäjät ry:stä. YK:n ilmastosopimuksen ja EU:n Green Dealin oikeudenmukaisen siirtymän periaatteen mukaan ilmastokestävään tulevaisuuteen siirryttäessä siirtymästä kärsivät toimialat ja niillä toimivat ihmiset tarvitsevat yhteiskunnan tukea. Periaatteena on, että ketään ei saa jättää, ”leave no one behind”. Muutoin politiikan sosiaalinen hyväksyttävyys ja polku kohti ilmastotavoitteita vaarantuu. EU-komission esitys Suomen osuudeksi oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta oli 424 milj. €. Sitä perusteltiin energiaturvesektorin oikeudenmukaisen siirtymän tarpeella. Suomessa turpeen käyttö on romahtamassa ja siirtymä on jo nyt tapahtumassa. - EU:n oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi ja sen JTF-rahasto eivät tosiasiassa auta turvealaa. Valtiontukisäännöt näyttävät tekevän yritysten suoran tukemisen vaikeaksi siirtymässä kohti ilmastokestävää tulevaisuutta eikä oikeudenmukaisesta siirtymästä toistaiseksi ole näyttöä, sanoo Hannu Salo Bioenergia ry:stä. Hallituksen puoliväliriihessä keväällä päätettiin turvetoimialan yritysten ja työntekijöiden tukemisesta energiaturpeen kysynnän romahdettua päästöoikeuden hinnan noustessa kaikkia ennusteitakin nopeammin. Kansalliselta tukipaketilta odotettiin rajun rakennemuutoksen koettelemille reilulle 400 yritykselle ja näiden parille tuhannelle työntekijälle sillanrakennusainetta kohti uutta tulevaisuutta toisella toimialalla. - Kesä meni odotellessa. Osa alan yrityksistä ja työntekijöistä on vielä jaksanut toivoa syksyn kynnykselle saakka selvyyttä lisätalousarvioon keväällä varatuista tukieuroista korvaamaan edes joitakin tappioita. Mutta nyt alkaa jo näyttää siltä, että turvealan toimijat on jätetty. Konkurssit niittävät satoa, toteaa Hanna Haavikko Suomen Turvetuottajista. Oikeudenmukaisen siirtymän mahdollisuudet loitontuvat nopeasti. Nyt olisi onnistuttava, koska lähivuosina ilmastotoimille tarvitaan mahdollisimman laaja hyväksyntä. Suomesta pitäisi saada kerrottavaksi reilun siirtymän menestystarina. Tällä hetkellä näyttää, että kerrottavaksi jää vain turvealan satoja menetystarinoita, toteavat järjestöjen edustajat. Koneyrittäjät ry Metsäalan Kuljetusyrittäjät Suomen Turvetuottajat ry Bioenergia ry Lisätietoja: Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja Koneyrittäjät ryKari Palojärvi toiminnanjohtaja Metsäalan KuljetusyrittäjätHanna Haavikko puheenjohtaja Suomen turvetuottajatHannu Salo toimialapäällikkö Bioenergia ry ... See MoreSee Less
Katso Facebookissa